Väinöllä allergiaa?!

Allergiaa(ko)?! Kun vaihdoin 50/50 ruokailuun, huomasin jälleen saman asian kuin viimeksikin. Väinö putsaa etutassuillaan silmiään ja nuolee etutassujaan paljon. Sille tulee töhnää korviin ja se rapsuttaa niitä kovasti... Juuri putsailtuani Väpän korvia, huomasin etteivät ne kovin likaiset kuitenkaan ole, eli ei varmaankaan ole korvapunkkia. Maaliskuun lopussa asiaa voisi tutkia samalla kun Leevi menee tarkkeihin.

 

Tai jos pahenee hitusenkaan, niin tulee jälleen kerran eläinlääkärireissu, plaaah.

 

Silti teen nyt jonkun näköisen eliminaatiodietin. Annan Yrjölän puuron sijaan kaurapuuroa ja syötän vain, no öö en tiedä. Olen yrittänyt etsiä netistä tietoa, että voiko lohta syöttää ainoana lihana joka päivä... Menin vain enemmän sekaisin. Tuntuu että joka kerta kun yritän syöttää raakaa, jotain ongelmia tulee. Ja muka luonnonmukaista, paskat!

 

Pitää myöhemmin kirjottaa tänne onko meidän dietti auttanut yhtään...

 

Itse pääsyyllinen, mun elämäni koira. :)

 

Kevät= Muta!

Lenkillä tuntui tänään olevan tosi keväistä, linnut visersi, ei ollut lunta ja puut olivat täynnä nuppuja! Ihana kevät! Ainoa miinuspuoli keväässä on muta, hiekka ja märkyys. Niin kuin aina, nytkin mulla oli taskut täynnä nameja ja ohitustilanteessa niillä palkkasin poikia. 

 

Kädet olivat sen jälkeen ihan hiekassa (ja mudassa). Leevi kun innoissaan ponnistaa ottamaan namia ja ottaa tassuillaan tukea kädestäni (vaikka ilmankin ylettyisi). Juuri pestyt housunikaan eivät säästyneet tältä ihanalta säältä. Väinö pomppii jalkaani vasten kun haluaisi namin saamiseen vauhtia. Aika kiva oli kävellä loppu lenkki tassun kuvioisilla housuilla. :)

 

Pojat joutuivat suihkuun ja hepulithan siitä tuli niin kuin aina! Jostain syystä meidän sohva on aina kaikkien hepulien pitämiseen paras paikka. Vaikka vaaleata kangas sohvaa yrittää kuinka suojata vilteillä ja pyyhkeillä niin mansikan tuoksuinen shampoo tuoksuu siinä viikon ajan...

Ehdin aamupäivällä menojen välissä piipahtamaan Mustissa ja Mirrissä. Käteeni tarttui shampoo, en ehtinyt sitä siinä kauheasti lukemaan, mutta tämän pitäisi olla hyvä jos pesee nopeasti ja usein. Näillä keleillä pesu on melkein joka lenkin jälkeen pakollista.

Kuva googlesta...

M&M kaupasta tuli mukaan myöskin tassukarvojen sakset. Nyt on tullut luettua niin paljon hiiva tassuisista koirista, että alan jo pelkäämään sen tulemista meillekkin. Molemmilla koirilla on todella paksut tassukarvat anturoiden välissä. Kokeilen ohentaa ainakin karvoja.

Kuva googlesta...

Mukaan lähti myöskin heräteostoksena uusi aktivointipeli, jota olin katsellut jo aiemmin petenkoiratarvikkeista. Tämän pitäisi olla kolmostason peli, eli vaikein. Saa nähdä miten nopeasti Väinö tämän pelin hoksaa.

Ihan itse ottama kuva. ;)

 

Treeni päivä

Ei voi muuta sanoa kuin että oli tosi kiva treenitunti!

Käytiin tutustumassa meidän uuteen treeni paikkaan, niin sanotulla drive-in tunnilla. Tunti on joka viikonloppu, mutta siihen ei tarvitse sitoutua (maksaa vain 15€). Se on suunniteltu tutustumistunniksi paikkaan (siis treenaamista). Hyvä niille jotka eivät voi sitoutua pitkiin kursseihin tai esim meille, kun halusin nähdä mitä Väinö meinaa paikasta.

Väinö toimi tosi upeasti koko tunnin ajan. Olin varautunut, että toiset koirat pelottavat sitä ja menee joko lukkoon, tai alkaa räyhäämään/stressaamaan. JA vielä mitä! Väinö suoritti jokaisen tehtävän, seuraamisen, kontaktin ja niin edelleen onnistuneesti... Keskittyi minuun oikeastaan kokoajan ja sillä tuntui olevan tosi hauskaa!

Kotiinkin kun käveltiin niin Väinö näytti tyytyväiseltä ja iloiselta. Kotiin tultaessa Leevi heti tutki Väinön tosi tarkasti... Taisi olla aika moninaiset haju. ;) Leevillä näytti myöskin olleen kivaa ufolelunsa kanssa, jonka täytin lohella. :)

Ensi sunnuntaista en ole vielä varma, menenkö Väinön kanssa drive-in tunnille vai kokeilisinko Leevinkin kanssa. Kuulemma olisi tulossa toinen kahdeksan kerran kurssi joka voisi sopia Leeville. Täytyy pohtia...

Jee, on se kivaa kun isoveli tulee takas kotiin. :)

Ilkeät ihmiset

Oli aika kamala lenkki tänään, joka ei ehtinyt edes kunnolla alkaa...

 

Miellyttävä mies pysähtyi juttelemaan, kun kuulemma hänelläkin on ollut joskus chihuahua ja hän on hoitanut muidenkin koiria. Keskityin keskusteluun kunnes huomasin yllättäen takaani tulevan vanhemman naisen, jolla oli pieni kääpiövillakoira.

 

En ehtinyt pyytää poikia kontaktiin, joten ehtivät alkaa räksyttämään. Juuri kun sain kaivettua namipussin taskustani esiin. Nainen alkoi yhtä äkkiä huutamaan "Pitää sanoa hiljaa!!!"

 

Säikähdin ensiksi mutta sain silti kysyttyä, että auttoiko tuo jotain? Nainen jatkoi huutamistaan "Ei vaan sinun pitää sanoa se!!" huh. Tässä vaiheessa ehdin perään sanomaan, ettei huutaminen näillä auta, kun pelkäävät muita koiria, toisen koiran hyökkäämisen takia... Nainen meinasi siihen päätä puistellen "JUMALAUTA!!" ja käveli pois rivakkaan tahtiin. Mietin hetken menenkö perään ja kysyn mitä tää oli? Mutta päätin antaa olla. 

 

Mies kenen kanssa olin jutellut ennen episodia, seisoi vielä vieressäni ja oli yhtä ymmällään kuin minäkin. Hän ihmetteli tapahtunutta ja sanoi, ettei kannata välittää ja kehui koiriani. Jäi kuitenkin niin paskan maku suuhun että huh huh...

 

Mikä ihmisiä vaivaa? Ei tulisi itselle mieleenikään rupemaan huutamaan muille keskellä katua... Hyvä etten pissanut housuun kun säikähdin niin. Miten sitä saisikaan itsensä kovetettua niin että pystyisi vain olla välittämättä?

 

Noh, meillä on treenit vihdoin viimein sunnuntaina, jolloin toivottavasti saadaan taas vähän reeniä muiden koirien kanssa!

Ne tulivat!!

Jee! Mahtavaa! Ne ovat aivan ihanat ja tulivat nopeasti, nimittäin Väinön haalarit Popdogilta. Mittatilaustyö kiisi meillä nyt ykköseksi. Ei enään hurtan ärsyttäviä vaatteita jotka puristavat aina jostain tai eivät pysy päällä!

Ihana Safari- Sadehaalari! :)

 

Pakko tilata Leeville samanlainen Safari- Sadehaalari. Moon niin rakastunut!! Ja just niin oikeen kokoinen kuin voi olla. :) Vihdoinkin pojat saavat "tiimi" vaatteet, ennen kävelivät eri merkkisissä ja värisissä vaatteissa (joo en ole turhamainen). ;) Niin kiva saada samanlaiset kutimet viimeinkin...

Pääkallo Fleecehaalari!

 

Tämä fleecekin on aivan täydellinen, suojaa kaikkia niveliä, jota hurtan fleece ei tehnyt ja nivelet muuttui punaisiksi. Nyt sitäkään ongelmaa ei enään ole! :)

 

Loppuun vielä kuvaa meidän poikien uusimmasta villityksestä, kalkkuna ufosta.

 

Tää on tällä hetkellä ihan huippua poikien mielestä! Lipovat kielellä tuolta välistä innoissaan ja touhuavat helposti puolikin tuntia ufon kimpussa. Hyvä esimerkki miten voi helposti ja yksinkertaisesti aktivoida ja saada pojille pitkäksi aikaa puuhaa.

Luennolla

Kävimme Beef'n Bonesin Sairaan koiran ruokinta- luennolla, josta toivoin saavani neuvoja ruokintaan, näiden kahden "vaivaisen" chihuni kohdalla. Väinön maha ei kestä mitään ja on tosi herkkä muutoksille. Ja Leevillä on se maksa/sappivika.

 

Tällä hetkellä koirat syövät 40/60 mallilla. Aamuruoka on eläinlääkäriaseman ruokaa (molemmmille omaan vaivaansa omat pussit), saavat tosi pienet annokset. Päivällä saavat Yrjölän puuroa extra kaurahiutaleilla. Siihen lisään vitamiineja, kalkkia, glukosaamia yms. mitä sillä hetkellä saattaa olla. Puuron sekaan laitan raakaa lihaa, Väinölle vaihdellen kaikkea ja Leeville joko kanaa, kalkkunaa tai kalaa. Kasvikset jätin pois, koska pojat rupeasivat pissaamaan paljon (tuli liikaa nestettä). Odotin kovasti neuvoja miten voin vieläkin paremmin ruokkia esim. maksavikaista.

 

Pilkon lihat kirveellä sopivan kokoisiksi palasiksi ja pakastan omiin annospusseihin.

 

Mutta harmikseni jouduin pettymään...

Luento ei ollut kovinkaan yksityiskohtainen, vaan tieto oli sama mitä saa googlesta katsomalla.

Luennon mainoksessa luki: "Onko koirasi sairastunut esim. maksa,- munuais,- tai haimasairauteen? Onko koirallasi kenties Diabetes tai ongelmia suoliston kanssa? Tule kuuntelemaan miten voit ruokkia koiraasi mahdollisimman luonnonmukaisesti ja tasapainoisesti sairauden edellyttämällä tavalla".

Luennoitsija kuitenkin ilmoitti, ettei ruokinta suosituksia anna, koska googlekin toimii ja että hän tekee omakohtaisia suunnitelmia vain... Mitä järkeä meidän siis oli tulla kuulemaan ruokinnasta, jos siitä ei kerrottu muuta, kuin että jotkut ruoka-aineet sopivat ja jotkut eivät? Näistä yleensä kerrotaan jo eläinlääkärissä, kun maksavika todetaan...

Odotin kovasti esimerkkejä ruokintaan liittyen (millaisia annoksia eri päivinä yms.). Mutta tuntui, että luennoitsija luki vain mitä power pointissa luki ranskalaisilla viivoilla. Tämä on vain minun mielipiteenä, ehkä joku jolla on maksavikainen koira, ei tiennyt niitä asioita, jotka olin jo kuullut eläinlääkäriltä...

Lopuksi pyysin yhteystiedot mukaan, jos hän ehtisi sen yksityisen ajan antamaan meille, jolloin neuvoo henkilökohtaisemmin ruokinnasta... Mietin kuitenkin, onko ehkä vähän rahastusta ilmassa. Pitää lukea netistä suosituksia näistä ihmisistä, jotka neuvoisivat tässä ruokinnassa, ettei tulisi pettymyksiä.

 

Beef'n Bonesin kotisivut

Iloinen ja tottelevainen koira

Oon niin onnellinen, että pakko hehkuttaa! Meidän entiset remmiräksyt kävelevät nykyään hipihiljaa muiden koirien ohi (moon niin ylpee noista)! Tähän ei lasketa mukaan niitä kus*päitä, jotka pilaavat koko jutun päästämällä haistelemaan koirieni takapuolia, kun pojat hienosti keskittyvät vain minuun. Näin kävi viimeksi eilen... Yritän kovasti keksiä jonkun osuvan lauseen, jolla ilmoittaa ettei saa lähestyä. Nyt olen vain jäänyt sanattomaksi ja tokaissut jotain "nää ei jaa namejansa muiden kanssa" ja mennyt pois... Sitä keltaista kangasta en ole vieläkään löytänyt, että voisin siitä kankaanpalaset sitoa hihnoihin.

 

Olen lukenut iloinen ja tottelevinen koira- kirjaa parisen viikkoa. Kivasti tästä olen saanut niksejä aktivointiin ja muutamia vinkkejä ohitukseen. Joihinkin kohtiin pystyin samastumaan ja jotkut asiat vähän hämmensivät.

googlesta otettu kuva.

Kirjasta:

Toisten neuvot

"Saat varmasti neuvoja hyvää tarkoittavilta, enemmän ja vähemmän tietäviltä ihmisiltä. He ovat muita koiranomistajia, mutta myös sellaisia, joilla ei ole koskaan ollut omaa koiraa. Heissä voi olla sellaisiakin, jotka työskentelevät enemmän tai vähemmän ammattimaisesti koirien parissa. Saat neuvoja pentukurssilla, alkeiskurssilla ja kaikilta kursseilta, joille osallistut. Kurssien ohjaajat käskevät sinua tekemään niin tai näin koirasi kanssa.

 

Monet ohjeet tehoavat varmasti moniin koiriin, mutta ei ole varmaa, sopivatko ne sinun koirallesi. Tunnet itse parhaiten koirasi, joten ole kriittinen. Usein joudut ristiriitatilanteeseen: tekemään koirasi kanssa sellaista, mikä ei tunnu sinusta oikealta. Älä tee sellaista!"

 

- Tähän voin samaistua. Leevi oli pienempänä "täynnä ongelmia". Kyseltiin neuvoja ja osa neuvoista olivat hyödyttömiä ja lisäksi minusta ilkeitä ja kamalia.

 

Esimerkiksi:

Meille annettiin neuvoksi käyttää Leevin remmirähjäämiseen kuristavaa metallipantaa ja nykäistä siitä, kun alkaa räyhääminen. "Koulutuskentilläkin koirat tajuavat, että kun kilahtaa, niin sitten kuristaa." Kokeiltiin tätä kuristavaa pantaa. Ensimmäisen kerran jälkeen heitin koko pannan roskiin. Leevi meni ennemminkin paniikkiin ja tuntui kuristuvan ja muuttuvan hysteeriseksi. Kirjaimellisesti teki pahaa katsoa!

 

Samainen ihminen ehdotti kuonopantaa. Tuntui aika huvittavalta sovitella 2,5kg chihulle kuonopantoja, joten jätin sen hankkimisen siihen.

 

Yksi mieleeni porautunut neuvo oli, että jos pentu alkaa räyhäämään niin nipistä poskesta. Joo selvä, otan poskesta kiinni, eikä siitä ole mitään apua, kun toinen on niin peloissaan vastaantulevasta koirasta. Pitäisi nipistää niin, että pentu vinkaisee, jolloin sille tulee perille haluttu asia. YEAH RIGHT?

 

Tunnen nykyään jo omat koirani niin hyvin. Että osaan jo lukea lenkillä niiden elekieltä ja tiedän kuinka herkkiä saattavat olla missäkin tilanteessa. En siis niin hirveästi muiden neuvoja kuuntele nykyään, vaan päästään hyvin eteenpäin vain koiriani kuuntelemalla.

Syringomyelian oireita pesusta?

Voi kakka, tuli yhtä äkkiä loska säät keskellä talvea! Joka meinaa sitä, että Väinöä pitää kaivaa sängyn alta lenkille. Nykyään mennään vesikeleillä pelkillä sademantteleilla, kun hurtan haalarit ei kelpaa meidän muotitietoisille herroille. Kyllä ne manttelitkin jotain suojaa vatsan alta, ei kuitenkaan minusta tarpeeksi.

Lenkiltä tullessa poikien jalkoihin ja kainaloihin oli pinttynyt mustaa likaa, eikä lähde ilman shampoo pesua (johon käytän pet headia) se tuoksuu älyttömän hyvälle ja voisin syödä hoitoainettakin, joka tuoksuu vaniljalle! Ollut tosi hyviä ja riittoisia, suosittelen.

Lopeta se kuvaaminen ja vie meidät pesulle...

 

Nyt ei ole vähään aikaan ollut huolta Leevin voinnista. Tänään kuitenkin lenkin ja pesun jälkeen tuli niitä "syringomyelian oireita" joista eläinlääkärikin meitä valisti jo silloin, kun Leevi oli ihan pieni.

Pesu sai kovan rapsuttelu "kohtauksen" aikaiseksi ja Leevi vinkui ja juoksi meidän väliä, kuin pyytääkseen apua rapsuttamiseen. Kun rapsutimme, se auttoi ja helpotti oloa. Pelkkä pyyhkeellä kuivaaminenkin jostain kohtaa sai takajalan väpättämään ja kovasti pyysi lisää.

Yritin katsoa hyvin tarkasti ihoa, punoittaako tai jotain muuta vastaavaa? Ei näkynyt mitään... Huuhtelen aina todella tarkasti ja kunnolla pesun jälkeen, ettei turkkiin jää hoitoainetta. Hoitoainetta käytän melkein joka kerta, ettei iho kuivu.

Pikkuinen kuitenkin rauhoittui hetken päästä, oli kuitenkin vielä vähän rauhaton. Lopuksi alkoi kuitenkin nukkumaan. Ehkä ihoa ärsytti vain loska? Olisiko tietä muka plussa keleillä suolattu ja se sai kutiamaan?

Olen kyllä kuullut Chihuahua ry:llä olevasta tutkimuksesta ja että chihuilla tätä syringomyeliaa ilmenisi nykyään paljon. Alla vielä linkki syringomyeliasta, jossa kerrotaan hyvin sairaudesta.

Syringomyeliasta ja sen toteamisesta

Väinölle villahaalari

Väinö on niin huono pitämään vaatteita, että olen jo melkein luovuttanut sopivien löytämisessä (kaapissa iso kasa vaatteita, jotka todettu Väinön mielestä käyttö kelvottomiksi). En silti vielä luovuta ja itse kudoin kädet sauhuten villahaalarin, josta tuli omasta mielestäni aika hieno, sen lisäksi oli pakko tuhlata ja testata mittatilaus vaatteita... Popdogille on jo mennyt yksi fleecehaalari tilaus.

 

Tuli pieni rakkula, ei pitäisi niin innostua kutomaan...

Ainoat mitkä ovat ihan ok vaatteita ovat hurtan manttelit, paitsi etteivät kunnolla lämmitä takajalan niveliä, jotka muuttuvat eka punaisiksi ja sitten sinisiksi, eikä pakkasta tarvitse olla kuin -5. Hurtan uusimmasta koivun värisestä fleecehaalarista olen joutunut leikkaamaan lahkeet auki, ettei niin puristaisi mutta ei sekään auttanut.

 

Välillä ärsyttää tämän rodun pukemisin tarve. Enimmäkseen silloin kun sopivia vaatteita ei vaan löydy... Märällä säällä ei pysty käymään kuin 20min lenkki, jos ei päällä ole kurahaalaria, muuten sairastuvat. No hurtan kurahaalarin myin eteenpäin, kun ei se päällä lenkkeilystä tullut mitään.

 

Valmis mamman tekemä haalari.

Chihuahua tapaaminen tänään lehdessä!

Keski-Uusimaan lehti julkaisi jutun tänään. Ja mä olen sit se räikeän punaisissa oleva tyttönen, joka keskittyy pikku chihunsa touhuihin.

Sivulla 4 on kuulemma enempi kuvia ja juttua. Joku lupasi tuoda Chihuahua ry:n tapaamiseen lehtiä, jotta mekin keskarittomat saadaan nähdä koko juttu. :)

Raivostuttavaa ohitustreeniä (ja chihuahua tapaaminen)

Ollaan nyt hulluna treenattu ohituksia monta viikkoa. Ei olla kuitenkaan vielä koirakouluun ilmoittauduttu, tosin olen saanut itsekkin treenailtua tosi hyvin. Ja ihme kyllä, me ollaan edistytty! Nyt tulee jo onnistumisia enemmän kuin epäonnistumisia. Epäonnistutaan enään vain silloin, jos vastaan tuleva alkaa räyhäämään tai vastaantulija "haluaa tulla moikkaamaan", vaikka me keskitytään koulutus hetkeen.

 

 

Mua niin raivostuttaa nämä epäonnistumiset! Esimerkkeinä kerrottakoon pari epäonnistumista: Pojat ottavat hienosti kontaktia ja ollaan menossa ohi. Mutta vastaantuleva ei siirrä koiraa pois keskeltä tietä! Ja koira tuijottaa paikallaan meidän koiria. Päästään melkein ohi mutta iso koira ylettää haistelemaan poikien takapuolia ja siitähän se raivo ja räksytys irtoaa!

 

Tänään kävi niin, että pysäytin koirat istumaan ja odottamaan siksi ajaksi, kun iso koira menee ohi. Ja vielä mitä... Omistaja jäi seisomaan koiransa kanssa viereemme ja päästää koiran tulemaan lähelle, ihankuin ajatuksella, että mä tarjoaisin sillekkin koiralle namin!? Ja mitä siitä tulee? No ihan hullua raivoamista Väinöltä ja Leeviltä... Joten aika nopeasti omistaja lähti lätkimään, kun huomasi ettei pienet koirulit olleetkaan valmiita jakamaan namejansa... 

 

Ollaan kuitenkin edistytty hurjasti ja pojat kuuntelevat ihmeen hyvin käskyjä (jos miettii minkälaisia räyhääjiä olivat). Joskus alkavat jo katselemaan minuun päin, kun näkyy jossakin kaukana koira, kuin valmistuakseen namien tulemiseen. :)

 

Mietin, että laittaisin hihnoihin keltaiset nauhat. Se kuulemma viestittäisi muille lenkkeilijöille, että koulutus on meneillään eikä saisi tulla lähelle tai tervehtiä. Se nauha juttu ei kuitenkaan ole kovin monella tiedossa. Ehkä silti kokeilen, jos vaikka auttaisi tässä ohitusreenissä.

 

Mä olen niin taitava koira!

 

 Aamupäivällä sitten oltiinkin vanhankylänniemessä Chihuahua tapaamisessa, johonka osallistui n. 15 ihmistä ja 20 koiraa. Meno oli myöskin sen kaltaista! Sinne tuli Keski-Uudenmaan lehti tekemään juttua ja kuvailemaan koiria/menoa. Me ei kuitenkaan jääty enään loppulenkille, kun Leevi väsähti jo kahvilassa ja Väinö ei tykännyt muista uroksista.

 

Tiedän ettei jotkut urokset vanhemmiten tule toimeen muiden uroksien kanssa, mutten uskonut niin käyvän Väinölle. Viime syksynä tapahtunut toisen koiran hyökkäys muutti Väinöä kovasti... Se tuntuu säikkyvän enemmän ja vahtivan enemmän. Se ei siedä muita uroksia (paitsi Leeviä) lähellään, vaan murisee ja antaa hammasta. Se on silti mamman oma rakas. Meidän vain pitää elää tämän asian kanssa.

Vanhankylänniemessä kahvittelua

Tänään piti olla tyypillinen lauantainen metsä/pelto/jäälläkävely reissu. Tällä kertaa olin päättänyt aamupäivän lenkiksi pellon...  Eikä mitä! Lunta pyrytteli niin ettei eteen nähnyt, eikä autoa saanut minnekkään, kun lunta oli niin paljon joka paikassa. Hetken pärräiltyä löydettiin itsemme Vanhankylänniemestä. Siellä koirat saavat tulla kahvilaan, joten päätettiin mennä sisälle pyryä pakoon ja kahvit juomaan. Ei ollakkaan siellä sisällä ennen käyty.

 

 

Se on aika pieni paikka, eikä kovin siistin oloinen. Sori mutta silmään otti myös nyrpääntynyt kahvilan myyjä... Juotiin kuitenkin kahvit ja otettiin parit kuvat muistoksi. Siinä oli eräällä mummelilla ja papparaisella katselemista, vaikka ei otettu kuin 5 kuvaa. Ja he istuivat aika kaukana. Silti piti tuijottaa meitä kokoajan naamat rutussa, ärsyttävää kun yrittää keskittyä keskustelemiseen ja tuntee toisten katseet sivusilmällä. Koiratkaan eivät tykkää jos joku jää niitä pitkäksi aikaa tuijottamaan, joten nekin olivat levottomia... Näytti siltä kuin heitä olisi koirat jotenkin haitanneet.

 

Onko meidän pakko odottaa tässä?!

 

No kahvit saatiin kuitenkin juotua. Huomenna pitäisi tulla uudestaan samaan paikkaan Chihuahua-tapaamiseen. Ihmettelen vain miten me sinne mahdutaan ja jos lattialla on yhtä paljon roskia, niin kiva kun koirat syövät niitä...

 

Ikkunasta oli kiva katsella hiihtäjiä.

 

Kotiin tultaessa meinasin vielä lähteä käymään lenkillä ja puin koirille uudestaan vaatteet. Väinö kuteinkin oli eri mieltä... Kun sataa lunta, niin se on jotain AIVAN KAMALAA, eikä silloin voi liikkua. Mutta uudet tilaamani älypelit tulivat ja päästään tänään illemmalla testaamaan niitä, niin ehkä ei tarvitse nyt niin kovasti lenkkeillä.

 

Ja nyt ainakin sain lisää aikaa kutomiseen ja teenkin jo tänään ensi viikon ruoka suunnitelman koirille. Pitäisi löytää netistä jostain Väinölle uudet valjaat ja molemmille pojille pelastusliivit uuteen harrastukseensa. Meillä nimittäin alkaa uimakoulu!

 

Siis mikä alkaa?