Ollaan käyty nyt melkein jokainen ilta puistoilemassa (ihme että emännällä hermot pitäneet. Nämä ihanat isojenkoirien-puolelle-rähjääjät jaksavat hemmotella kuuloani joka ilta). Silti pojat ovat tykänneet juosta ja leikkiä niin paljon että iltaisin sohvalta löytyy kaksi tuhisevaa karvapalloa tajukankaalla...
Meno oli niin lujaa että kuvia oli tosi vaikea saada, siis sellaisia että niistä näkee että kyseessä on koiria...
Hyökkäääys!
Ja sitten pakoon...
Hei jee tääl on kakkaa!
hä. Miksei muka saa syödä kakkaa?
Leevin uusien verikokeiden tuloksia odotellaan vieläkin. Vaikka niiden piti tulla tällä viikolla, toivottavasti huomenna sitten! Onneksi mini-mies on energinen ja siitä ei uskoisi että siinä jotain "vikaa" on. Tarkka saa silti olla, tämänkin illan puistoilun jälkeen Leevi törmäsi juostessa Väinöön ja se jotenkin otti sen päähän (meni vaisuksi). Pelästyin että Leevi saa taas epilepsiakohtauksen, kun viime kerralla pahin kohtaus tuli juuri kolauksesta. Säikähdyksellä taidettiin päästä *koputtaa puuta*.
